Kotimatkamme alkoi Catanian lentokentältä, missä aikamme odoteltuamme lensimme Muncheniin, missä odotimme sitten vielä vähän lisää. Tarkemmin sanottuna odotimme siellä aamuun asti ja voin sanoa, että unet jäivät tuona yönä todella vähäisiksi. Lentokenttä itsessään oli kyllä todella moderni ja mukava, mutta nukkumisen kannalta ei kuitenkaan kovinkaan hyvä. Hallissa oli kylmä eivätkä penkit soveltuneet nukkumiseen. Myöskään valaistus ja melu eivät olleet kovin otollisia nukkumisen kannalta. Onnistuimme kuitenkin kuin ihmeen kaupalla molemmat torkahtamaan edes pieneksi hetkeksi. Onneksi.
Selvisimme siis kuitenkin tuostakin yöstä ja aamulla odotus palkittiin. Lento Suomeeen meni nopeasti ja hetken päästä oltiinkin jo junailemassa kohti kotia. Tuo junamatka sen sijaan tuntui ikuisuudelta johtuen väsymyksestä ja innostuksesta päästä kotiin.
Vaikka matkailu avartaa niin kyllä kotona on ihanaa. Nyt voi kynnolla keskittyä pelkästään flunssan parantamiseen ja kouluvuoteen valmistautumiseen. Niin ja seuraavan reissun suunnitellemiseen. Kaikesta huolimatta oli tämä reissu kuitenkin niin uskomaton, että en malta odottaa jo pääsyä seuraavalle. Ensikerralla kuitenkin toivottavasti luvassa enemmän rentoilua ja vähemmän junailua.
Siihen asti,
ARRIVEDERSI!
Hepaloo